Tänäkin viikonloppuna raivausta pohdittiin mutta ainoan konkreettisen teon teki anoppi, joka-kunnia ja ylistys- leikkasi alas minua suuresti ärsyttäneen ruusupusikon. Nuorta vartta sieltä pitäisi ensi keväänä nousta mutta jos ei nouse niin en jää sitä kaipaamaan.
Vastineeksi tästä setäväestö päätti kangeta ylös ison kiven pihasta ja tasoittaa kuopan sen jäljiltä. Tätäkään en vastustanut yhtään. Keitin ahkerille kahvit ja myhäilin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista :)