Ou nou, tämän kirjallisen ohjeen (vai käskyn?) havaitsin tyystin laiminlyöneeni ensimmäisenä lomailtana kun tuvan ovi lävähti kiinni, siis lukkoon ja minä ynnä jälkikasvu koirinemme seisoimme eevan asussa saunavalmiina kuistilla vilpoisan tuulen hyväillessä ihoa. Kello 21 lokakuisena iltana on hyvin pimeää kun katselee tielle päin. Taloa kiertäessäni ihailin topakoiden setien tiiviisti kiinnittämiä ikkunoita. Ja ei, ovi ei auennut nykäisemällä. Kahva kyllä lähti.
Koska kamera oli lukkojen takana, emme valitettavasti saaneet kuvaa eleganssista, jossa lähdin keskeyttämään naapurien iltapalan. Mutta uskokaa kun sanon, pilkkihaalari on aina muodissa. Ja niin saatiin apua tähänkin kiperään tilanteeseen, pelastettiin saunan lauteilla kyyhöttävä napero koirineen ja saatiin ovi auki. Jotenkin kuvittelen kuulevani tästä vielä vuosien päästä ja jos joku on varmaa niin siitä kuulee myös mm. eräs alakoulun luokanopettaja ja muutama kymmenen lähiseudun perhettä. On ilo olla julkkis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista :)