Stockmannilta Tokmannille

Julistan kesäkauden avatuksi! Ensimmäinen kokonainen mökkiviikonloppu vietetty! Ilmassa oli totisesti onnellista odotusta koko viikon ja vihdoin perjantaina päästiin irti arjesta. Matka oli juuri niin siedettävä kuin odottaa sopi ja ihan ihmisten ajoissa täpötäysi kansanauto ruokakasseineen kaikkineen kaarsi punaisen tuvan pihaan. Ilta-aurinkokin luonnollisesti ilmiintyi juuri silloin.

 

Olen koko aikuisikäni siirtänyt suurimman osan palkastani kenkäkaupan kassaan. Tästä olen viimeaikaisten tapahtumien vanavedessä lähestulkoon luopunut mutta onneksi olen löytänyt uuden toivioretkien kohteen. Tokmannin keltainen väritys ilmeisesti muistuttaa minua Hullujen Päivien sähköistävästä tunnelmasta ja sieltä saa vaikka mitä, ihan oikeasti. Aitoon mökkilookiin soveltuvat vallan mainiosti esimerkiksi puolison pettämättömällä vainulla paikallistamat muovikengät. Ah niin kätevät, ah niin... no kätevät, sepä se. Kyllä oli kepoisaa kipaista huussimatkakin yönkähmässä vihreillä kiitureilla. Paljain jaloin en kipittäisi enää mistään hinnasta- näin pihalla megaetanan, yöks!

Kyliltä löytyivät myös sangen relaksoivat aurinkotuolit.

Takakeno asento on omiaan nollaamaan stressaantuneen

pään. Tervetuloa testaamaan jos et usko! Tuolit markkeeraavat tuossa myös mahdollista terassin paikkaa. Milloin se realisoituu on tietenkin tarina sinänsä mutta sitä odotellessa voidaan ottaa rennosti "lasseissa" ja visioida.












Kirjastokortti oli tämän viikonlopun heiniä. Jos luotte katsauksen poloiseen mökkikirjaston alkuun, ymmärrätte miksi. Toisaalta kotioloista voisi siirtää muutaman kymmenen opusta mökkioloihin, eikä tulisi hyllyihin kummaakaan lovea. Jaksan aina ihmetellä pikkukirjastojen ihanaa henkilöstöä ja valikoimaa. Ihan oikeasti sain käsiini opuksia, jotka saadakseen on pääkaupunkiseudulla roikuttava jonossa ikuisuus tai kaivettava kuvetta kirjakaupan kassalla. Tämä olkoon siis yksi minun mökkielämäni luksuksia. Ja kirjojen osalta palaan myöhemmin asiaan. Kerronpa kuitenkin että ahkeroin uusimman käännös- Camilla Läckbergin, Majakanvartijan. Ihan passelia mökkikamaa!





Mökkiruokakin ansaitsee oman postauksensa tai useammankin, joten tyydytään kertomaan, että leivottu on, visuaaliselta ilmeeltään hieman puutteellista Key lime pieta. Maku oli ihan ruhtinaallisen hyvä sentään. Sen lisäksi kukkakahvikupit pääsivät pois osa-aikaeläkkeeltä ensimmäisille kahvikutsuilleen. Oli aika fiiniä siemailla päiväkahvi siitä, kun aamukahvin olin lipittänyt appiukon lahjoittamasta jättikupista, johon lämmön vaikutuksesta ilmaantuu supercool Mobil-logo. Ja jotta ei menisi pelkäksi makean mässäämiseksi, muurikka suhisi ahkerasti ja uusia perunoita keiteltiin lihojen ja juuston kaveriksi. Hyvää oli, vaikka päivän ulkoilusaldolla olisi varmaan uponnut ihan mikä vaan mättö.

Urho tuossa esitteleekin vähän pihan kukkaloistoa. Minähän väitin että ihan on metsätontti kyseessä eikä taatusti tule istutuksia mutta väärinpä luulin. Vaikka mitä löytyy ja lisää puskee. Mutta olkoon, jos selviävät tuolla niin sitten saavat elää. Mitähän nuo edes ovat nuo punaiset? Nättejä kukkia sanoo mun biologia.

 Puuhastelupuoltakin harrastettiin, vaikka pääpaino oli sosiaalisella elämällä.Vieraita kävi ja lisää naapureita tavattiin. Mukavalta seudulta vaikuttaa ja tyttärellä taitaa olla melkoinen lauma kesäkavereita tiedossa!

Viikonlopun aikana kuistin betoniosa sai laatat, räytäskourut kannattimet, yksi kaappi päätyi seinään, naulakko vaihtoi paikkaa ja kymmeniä muita pikkujuttuja tuli tehtyä. Lasseissa lepäily siis hieman jäi, kun sienilenkkeilyäkin piti harrastaa mutta ehtiihän tuota kesän kuluessa. Eläköön kesäkausi!