sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Posliinia sen olla pitää

Olen aiemmin jo esitellyt Punaisen tuvan söpöstelykupit. Olen ehkä myös ehtinyt tunnustaa, että astiat ovat yksi heikko kohtani. Niinpä oli erittäin selvää, että mökille hankittaisiin nätit astiat tykötarpeineen. Unelmissani katan mökin pöytää ihanilla retroastioilla mutta vielä ei ole sopivia kävellyt vastaan sopuhintaan, joten jatkan etsintöjä.

Iikkea riensi tässäkin ongelmassa avuksemme. Kalapoika aloitti fiksuna miehenä lastaamalla ostoskärryyn viinilasit ja sitten valittiin neutraalia ja perinteistä mallistoa lautasta ja lasia. Aika helppoa sinänsä, koska kyseinen kauppa ei krumeluureja tarjoile. Ruokailuvälineiksi löytyivät jämäkät Fiskarsin Functional Formit. 

Kaikkiin hankintoihin olemme olleet tyytyväisiä mutta ajoittain voi ilokseen havahtua nuoren kodin ongelmaan eli kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin ei löydykään astiaa tai hilavitkutinta. Soveltamalla onneksi usein selviää, vaikkapa vatkaamalla kermavaahdon kahdella haarukalla.


Idyllissäni on yksi synkeä ongelma. Tiskausinnokkuuteni on melko vähäistä ja kun Mustikkamaan tanhuvilla usein viihtyvät vierahatkin, olen taipunut kertakäyttöastioihin. Pitkin hampain mutta kuitenkin. Olen yrittänyt myös löytää viehättäviä vaihtoehtoja kertakäyttöruokailuvälineille mutta toistaiseksi vailla menestystä. Nämä olivat sievät mutta niillä ei voinut syödä.



 
Koska ensi kesää on kovin mukavaa jo suunnitella, haaveilen keittiön uudistamisesta ja pikkuisesta lämminvesivaraajasta. Ehkä sitten voin sanoa hilpeät hyvästit kertakäyttöastioille ja jatkaa niiden täydellisten retrojen metsästystä?.Silloin olisi mahdollista saada myös lisää kaappitilaa ja sehän merkitsisi tietenkin mahdollisuutta laajentaa nykyisestä kuuden hengen astiastosta hieman suurenpaan mittaakaavaan. Mikä ihana ajatus!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista :)