Karhun syntymäpäivät

Uskomatonta mutta totta, meidän ensimmäinen koiranpentumme eli nykyinen Mustikkamaan kunniavahti (evp.) saavutti vapun tienoilla kunnioitettavan koiramiehen iän, 12 vuotta. Oli silkkaa viisautta tietenkin raahata se miltei välittömästi kotiin saamisen jälkeen kasvattajamökille. Kasvoipahan mökkikoiraksi. Ensimmäisenä kesänä seurana oli varttunut mökkikoira ja siitä se kasvatus taisi lähteäkin. Tontin rajat kierrettiin ympäri ja paria kömmähdystä lukuunottamatta tontilla pysyttiin. Kasvattajamökin naapurissa se tosin tunnetaan Kompostikoirana sattuneesta syystä...

Mustikkamaalla ja kasvattajamökillä Köpö Karhunen on vielä tilusten herra- paitsi se kuulo ja havaintokyky... Mutta pikkukoirat, ne ovat herran kurissa ja nuhteessa! Merkkipäivää vietettiin pienellä porukalla ja tarjoiluna oli lettuja ynnä lohta juhlakansalle.

Lahjattomat liikkeellä

Vaikka suuri osa mökkiajasta sujuu äimistelyn ja puuhastelun merkeissä ja koiratkin liikuttavat itseään siinä sivussa, jää joskus aikaa tavoitteelliseen tai täysin tavoitteettomaan treenailuun. Onneksi laiskan ei tarvitse välttämättä vaivautua pihamaata pidemmälle ja takametsäänkin on muutama harppaus. Toisaalta maastossa treenaavalle nuorisokoiralle saadaan myös vaihtelua ja haastavuutta.

Nuorisokoira Sulo-villin lajina on kätevän kompakti viesti. Vielä ei olla edes unelmissa kisakenttien lähellä mutta vaikka koskaan ei sinne päädyttäisikään, tämä on melko erinomainen tekosyy karata metsään miettimään mukavia. Ja jos aikuiset ovat turhan laiskoja, näkyy koiran pyöritys sujuvan ihan mainiosti pikkutytöltäkin, ainakin kiltin tottelevaisen Keijosen.

Fashion report

 

Hyvää ja toimivaa ei kannata vaihtaa, tuumii Punaisen tuvan täti. Vuodesta -96 uskollisesti palvellut ja kasvattajamökin kautta Mustikkamaalle siirtynyt karvahuppari sai uuden nimen. Saanko esitellä: Sekarotuhuppari. Kuulemma muistuttaa sekarotuisen koiran turkkia. Väitän tämän olevan retroa, vintagea ja ainakin lämmin!

Uustuotantoa mökille saatiin käsityöenkeli-naapurilta. Ehkä ihan mahtavin tapa saada pikkutyttö muistamaan villasukkien käyttö kun ne sävyttää Monster High:n väreihin.

Vaihtelevaa vappua

Jos pääsiäinen yllätti lämmöllä ja auringolla, vappu ei hellinyt mitenkään tavanomaisuudesta poikkeavalla säällä. Mittari nousi viitisen astetta lämmön puolelle ja yöllä sukelsi jopa pakkaselle. Meidän niemi säästyi hyvin muuta maata piinanneesta jopa lumisateisesta kelistä mutta epävakaista sanoisin, kun kymmenen minuutin sisään paistoi, satoi vettä, paistoi ja tuli rakeita.

Mökissä oli tullessa melkoisen vilpoista mutta hätä keinot keksii!

Aikaa vietettiin suosiolla sijaintia sisätilan ja ulkotilan välillä vaihdelleen. Onneksi molemmissa riittää puuhaa ja aina voi kyläillä naapurissa. Vaikka vappu on juhlana kokenut inflaation aikuisten mielissä, oli lenkiltä tullessa kuitenkin eräs innokas tyyppi täyttänyt tuvan ilmapalloilla. Niitä sitten väisteltiin mutta olipahan juhlan tuntua!

Koleudesta huolimatta kevät tekee kohisten tuloaan. Esikot ovat valppaina, uusia kukkia on noussut ja puissa on hiirenkorvat. Lunta ei enää löydy mistään!

Pihatöitä ei Punaisella tuvalla paljoa olekaan- tarkoituksella. Apulaisen kanssa aloiteltiin haravointia mutta appiukko tuli onneksi hoitamaan urakan loppuun. Tulipahan maailman siistein piha siinä samalla. Jouduttuani ulkoistetuksi, oli aikaa visioida ja lopulta jo mittailtiin terassin paikkaa. Kalapoika jäi hieman paitsioon suunnitelmissa mutta myöntyi lopulta että ehkä tässä tapauksessa ei ole suuruudenhullua hieman suurentaa terassihanketta- väkeä kun Mustikkamaalla tuntuu riittävän, jos ei muuta niin nuorisoa, joiden ihanassa isossa laumassa jälkeläinen viihtyy ja villiintyy. Pitkän viikonlopun päätteeksi poimimme autoon peikon- kuinkahan kesällä käy?

Saunaprojekti taitaa kuitenkin olla se ensimmäinen toteutettava. Vaikka haaveissa siintää erillinen saunamökki, taidetaan mennä muutamia vuosia nykytiloilla ja se vaatii pientä panostusta.

Summa summarum: projekteja on tulilla- pysy kuulolla!